Ryijystä räsymattoon

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Turkulainen tekstiilitutkija Helena Honka-Hallila johdatteli kuulijat esiäitiemme käsitöiden maailmaan. Kuva Satu Rantala.

Paimiosalin penkit täyttivät yksi toisensa jälkeen, kun innokas käsityökansa saapui kuuntelemaan FL Helena Honka-Hallilan luentoa Ryijystä räsymattoon – Naisten käsityöt 1700–1800-luvuilla. Luvassa oli kurkistus aikaan, jolloin lukuisat muutokset vaikuttivat naisten käsitöihin. Kansanomainen käsityö täytti arkisen tarpeen. Valmistettiin käyttö- ja sisustustekstiilejä, joiden lähtökohtana oli käytännöllisyys.

Kankaankudonta oli kansanomaisen käsityön perusta. Toki myös ostokankaita käytettiin, mutta kotikutoiset kankaat säilyttivät asemansa aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Tällöin ilmestyi ensimmäinen suomenkielinen kudonnan oppikirja, Johdanto Kankaan Kudontaan. Sen kirjoitti Aleksandra Hynén, joka oli huolissaan kankaiden kotikudonnan loppumisesta joissakin osissa Suomea.

Perukirjoissa mainittujen käsityövälineiden perusteella voidaan päätellä, että naiset ovat pystyneet kutomaan kankaita hyvin monipuolisesti. Vaatetuskankaiden lisäksi on syntynyt ainakin villavaippoja, raanuja, peitteitä, patja- ja lakanakankaita sekä pyyheliinoja.

Kotikutoisia kankaita käytettiin mm. kansanomaisissa puvuissa. Naisten puvussa tärkeässä osassa oli hame. Hamekangas kudottiin usein pomsityyppisellä sidoksella pellavaloimeen, kuteena käytettiin villalankaa. Kangasta elävöitettiin väriraidoin, myös flammuvärjättyjä lankoja käytettiin.

Puvuissa käytetyt värit olivat todennäköisesti peräisin kaupunkien ammattivärjäreiltä, jotka käyttivät ulkomailta tuotettuja väriaineita. Kotivärjäyksessä käytetyt suomalaiset kasvit eivät tuota yhtä kirkkaita värejä. Kotona tuotettujen lankojen rinnalle tulivat ostolangat. Ensimmäiset villakehräämöt perustettiin Suomeen 1700-luvun lopulla ja puuvillakehräämöt seuraavan vuosisadan alkupuolella.

Vaikka naiset olivat taitavia käsityön tekijöitä, vaateparren kaikki osat eivät syntyneet samoissa käsissä. Ainakin monimutkaisemmat kankaat kutoi ammattikankuri, tykkimyssyn pitsit nypläsi ammattilainen ja silkkikirjotut kankaat kirjoi toinen ammattilainen. Myös reikäommelkoristeet syntyivät ammattilaisen käsissä.

Virkkaaminen sen sijaan yleistyi jokanaisen käsityöksi. 1800-luvun alkupuolella ohjekirjoissa opetettiin virkkaamista ja esiteltiin malleja. Pitsinvirkkauksesta kehittyi ensimmäinen koristekäsityö, joka levisi laajalti kansan keskuuteen. Virkattuja pitsejä oli helppo toteuttaa ja varioida, niinpä niillä koristeltiin niin lakanat kuin alushousut.

kuvatakki_syv
Kuvatäkki on halikkolainen erikoisuus. Kuvatäkin kuviointi muistuttaa ryijyä, mutta se on toteutettu pujotuksin ja osin nukittaen. Kuvan peite on Halikon museon kokoelmista. Kuva Helena Honka-Hallila.

Kangasteollisuuden kehittymisen myötä kotikankurien kangaspuissa alkoi 1800-luvun lopulta lähtien syntyä yhä useammin sisustustekstiilejä vaatetuskankaiden sijaan. Samaan aikaan erilaiset kutomakurssit levittivät oppia, ja puihin laitettiin yhä monimutkaisempia kankaita. Syntyi mattoja, pöytäliinoja, verhoja ja seinävaatteita, joilla konkreettisen tarpeen lisäksi tyydytettiin kauneudenkaipuuta.

Samoihin aikoihin moni tekstiili muuttui arkisesta käyttöesineestä koristeeksi. Esimerkiksi ryijyjä käytettiin talonpoikaiskodeissa alun perin peitteinä sekä sängyssä, reessä että veneessä. Tällainen ryijy saattoi olla molemmin puolin nukitettu, jolloin alapuoli oli yksivärinen ja yläpuoli kuviollinen. Seinävaatteeksi ryijy siirtyi, kun peitteinä alettiin käyttää täkkejä.

Taitavat kädet ovat siis synnyttäneet paljon kauneutta myös arkeen. Kauniisti raidoitettu alushame, taitavasti sommiteltu raanun ruudutus tai maton väriharmonia ovat varmasti tuoneet iloa niin tekijälle kuin katsojalle.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s